Go to top

Takaisin ylös

Mikä on konkurssi?

Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jonka perimmäisenä tarkoituksena on realisoida velallisen koko omaisuus ja maksaa saaduilla tuotoilla velkojille avoimia velkoja pois. Konkurssi tulee ajankohtaiseksi, kun velallinen ei enää selviydy veloistaan, eikä toimintaa saada kannattavaksi. Joissain tilanteissa velallisen toiminta voidaan saada kannattavaksi ja tällöin vaihtoehtoisena toimintamallina konkurssin sijaan voi olla myös velkasaneeraus.

Konkurssihakemus

Konkurssimenettelyn ensimmäinen vaihe käynnistyy konkurssihakemuksen laatimisella ja toimittamisella. Konkurssihakemuksen voi tehdä sekä velkoja että velallinen itse. Hakemuksen sisältövaatimukset ja hakuprosessi eroavat hieman toisistaan, riippuen siitä, kumpi osapuoli hakemuksen tekee.

Mikäli velallinen laatii itse konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle, hakemuksessa tulee ilmetä vaatimus konkurssiin asettamisesta, tarkat yksilöintitiedot, velallisyrityksen hallituksen kirjallinen päätös konkurssiin hakeutumisesta, erittelyt suurimmista veloista ja varoista sekä lisäksi tieto suurimmista velkojista.

Mikäli velkoja päätyy hakemaan velallista konkurssiin, tulee hakemuksessa ilmetä esimerkiksi myös yksilöivät tiedot velkojasta tai heidän asiamiehestään. Lisäksi käräjäoikeus antaa velallisyrityksen myös mahdollisuuden lausua kantansa hakemukseen ennen asian siirtämistä päätöksentekoprosessiin.

Velkojien asema konkurssissa

Velkojan tehtävänä velallisen konkurssimenettelyssä on huolehtia siitä, että omat saatavat tulee ilmoitettua konkurssipesän velkoihin pesänhoitajan määräämän valvontapäivään mennessä.

Muilta osin velkojan tehtävänä on tarkastella pesänhoitajan toimittamia jakoluetteloehdotuksia ja antaa niihin mahdollisesti liittyvät lausumat määräaikojen puitteissa.

Missä ajassa konkurssi etenee?

Konkurssiprosessin kesto vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi konkurssiin haetun yrityksen koko ja mahdolliset lisäselvitystoimet. Konkurssimenettelyssä on monta vaihetta, joihin annetaan määräajan puitteissa selvitysaikaa niin velallisyritykselle kuin velkojillekin.

Kuka vastaa yrityksen toiminnasta konkurssimenettelyn aikana?

Kun käräjäoikeus on vahvistanut konkurssimenettelyn alkamisen, se määrää konkurssipesälle oman pesänhoitajan, joka vastaa kaikista konkurssipesän toimintaan liittyvistä asioista. Näin ollen määräysvalta siirtyy täysin pesänhoitajalle.

Konkurssin pesäluettelo ja velallisselvitys

Pesänhoitaja toimittaa velkojille konkurssimenettelyn aikana pesäluettelon ja velallisselvityksen. Pesäluettelossa käydään tarkasti läpi velallisen omaisuus ja mahdollinen varallisuus, lisäksi eritellään myös kaikki velkojat ja heidän velkojensa suuruus.

Velallisselvitys sisältää tarkat tiedot velallisyrityksen omistajista, hallituksen jäsenistä sekä heidän mahdollisista yritysyhteyksistään. Lisäksi selvityksessä avataan myös tarkempia syitä sille, miksi velallisyrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt.

Konkurssinvalvonta

Saatavien konkurssinvalvontamenettely on se konkurssiprosessin vaihe, jossa velkojan on toimitettava pesänhoitajalle kirjallisesti tiedot avoimista saatavistaan pesänhoitajan määräämään valvontapäivään mennessä. Mikäli velkoja ei toimita määräajassa tietoja avoimista saatavistaan, ei veloille muodostu mahdollista jako-osuutta ilman jälkivalvontaa.

Jälkivalvonta on mahdollista vain joissain konkurssin vaiheissa ja siitä aiheutuu useimmiten myös erillinen lisämaksu velkojalle.

Konkurssinvalvontaan liittyvissä kysymyksissä onkin syytä olla yhteydessä aina asianosaiseen käräjäoikeuden määräämään konkurssipesän pesänhoitajaan.

Konkurssin loppuminen

Konkurssi päättyy tavallisesti aina vahvistettuun jakoluetteloon, jossa määritellään mahdollisesti velkojille maksettavat jako-osuudet. On myös mahdollista, että konkurssi päättyy jakoluetteloon, jonka mukaisesti velkojille ei kerry maksettavia jako-osuuksia.

Konkurssi voi loppua joissain tapauksissa myös esimerkiksi siihen, että yllättävien tulolähteiden (esimerkiksi isojen uusien asiakkaiden saapumisen jälkeen) yritys meneekin konkurssimenettelyn sijasta velkasaneerausmenettelyyn.

Konkurssi ja luottotiedot

Konkurssimenettelystä aiheutuu maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin heti, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen saapumisen käräjäoikeuteen.

Lisäksi konkurssitiedot julkaistaan myös protestilistalla.

Konkurssi ja perintä

Usein maksukyky heikkenee pidemmän ajan kuluessa ja tästä johtuen velallista kohtaan on mahdollisesti jo useitakin perintätoimia käynnissä ennen konkurssimenettelyä tai sen alkamista. Konkurssimenettelyn käynnistymisen jälkeen kaikki käynnissä olevat perintätoimet tulee keskeyttää ja velkojan voi omalta osaltaan vaikuttaa omien saataviensa takaisinmaksuun vain ilmoittamalla tiedot avoimista saatavistaan käräjäoikeuden määräämälle konkurssipesän pesänhoitajalle.

Velallisen konkurssi ja saatavien kirjaaminen luottotappioksi

Saatava kannattaa kirjata luottotappioksi heti, kun tulee tieto velallisen konkurssimenettelyn alkamisesta. Usein käy niin, ettei velkojille kerry merkittäviä loppuosuuksia ja kannattaa huomioida myös, että konkurssimenettely voi kestää pitkäänkin.