Palkan ulosmittaus

Kuinka suuri osa tuloista voidaan ulosmitata?

Ulosottovelallisen tuloista voidaan lähtökohtaisesti ulosmitata enintään kolmasosa. Ulosmitattavaa tuloa ovat palkkatulot, eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja äitiyspäiväraha. Toistuvaistulon (useimmiten palkka) ulosmittaukseen liittyy kuitenkin aina suojaosuus.

Suojaosuus lasketaan nettotuloista ja sitä laskettaessa huomioon otetaan velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona huomioon otetaan aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet.

Kuka suorittaa ulosmittauksen?

Varsinaisen ulosmittauksen suorittaa ulosottomies.

Ennen ulosmittausta saatavalle on kuitenkin haettava täytäntöönpanoperuste, jollei kyseessä ole suoraan ulosottokelpoinen saatava, joita ovat esimerkiksi terveydenhuoltomaksut tai elatusmaksut.

Yleisin täytäntöönpanoperuste on käräjäoikeuden antama yksipuolinen tuomio, jossa käräjäoikeus käytännössä vahvistaa velallisen maksuvelvoitteen.

Miten saan velan ulosmitattavaksi?

Suoraan ulosottokelpoisen saatavan osalta ulosottohakemuksen voi tehdä ilman vapaaehtoista perintää. Useimmiten kyseessä on kuitenkin sellainen saatava, jolle on haettava täytäntöönpanoperuste ennen ulosottohakemuksen tekemistä.

Useimmiten saatavan perintä on parasta aloittaa vapaaehtoisella perinnällä, jonka jälkeen voidaan siirtyä oikeudelliseen perintään, mikäli velallinen ei maksa saatavaa vaatimuksista huolimatta. Oikeudellinen perintä tarkoittaa käytännössä täytäntöönpanoperusteen eli tuomion hakemista käräjäoikeudelta.

Kenelle ulosmitatut varat maksetaan?

Lähtökohtaisesti varat tilitetään suoraan hakijalle eli velkojalle, mutta varat voidaan tilittää myös asiamiehen tilille tilitysvaltakirjan perusteella. Perintätoimisto toimii usein ulosoton hakijan asiamiehenä.