Yleisimpiä kysymyksiä ulosotosta

Mitä ulosotolla tarkoitetaan?

Ulosotolla tarkoitetaan laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpanoa viranomaisen suorittamana. Useimmiten ulosotossa on kyse rahasaatavan perinnästä, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös häätöä, takavarikkoa tai lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa.

Miten saatavaa peritään ulosotossa?

Jotta saatavan perintä voidaan siirtää ulosottoviraston hoidettavaksi, tulee velkojan hankkia ensin maksamattomalle saatavalle ulosottoperuste. Tämä tarkoittaa sitä, että asiasta pitää ensin hakea päätös toimivaltaisesta käräjäoikeudesta. Poikkeuksena edelliseen ovat suoraan ulosottokelpoiset saatavat, joiden osalta ei tarvita käräjäoikeuden prosessia, koska kyseiset saatavat ovat lain mukaisesti suoraan ulosottokelpoisia.

Velkoja voi tehdä ulosottohakemuksen itse tai vaihtoehtoisesti antaa saatavan perintään ammattimaiselle perintätoimistolle, joka huolehtii asiakkaan puolesta ulosottohakemuksen laatimisesta ja yhteydenpidosta ulosottoviranomaisten kanssa. Perintätoimisto ei aloita perintää ulosottoprosessilla vaan lähtökohtaisesti avoin saatava pyritään perimään ensin vapaaehtoisen perinnän avulla. Mikäli saatavan perintä ei kuitenkaan tuota haluttua tulosta esimerkiksi maksumuistutusten tai maksuvaatimusten avulla, siirretään asia oikeudelliseen perintään eli prosessi etenee käräjäoikeuden kautta ulosottoviranomaisten hoitoon. Tämän prosessin aikana velalliselle aiheutuu myös maksuhäiriömerkintä ja lisäksi vaadittavien perintäkulujen määrä kasvaa myös.

Mikäli ulkopuolinen taho toimii asiamiehenä alkuperäisen velkojan puolesta, tulee asiamiehellä olla erillinen velkojan laatima kirjallinen valtuutus.

Mikä on ulosottohakemus?

Ulosottohakemus on hakemus, jonka avulla perintäprosessin saa käyntiin ulosottovirastossa.

Ulosottohakemuksessa tulee olla osapuolten tiedot (esimerkiksi nimi, osoite, henkilötunnus/y-tunnus, yhteystiedot), lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi, minkä saatavan perintää hakemuksella halutaan perittävän (esimerkiksi summa, eräpäivä). Hakemuksen liitteenä tulee olla mahdollinen alkuperäinen tuomio (mikäli asiassa vaaditaan ulosottoperustetta) sekä alkuperäinen valtakirja (mikäli asianhoitajana on joku muu kuin itse asianosainen taho).

Lisäksi hakemuksessa tulee erikseen ilmoittaa, mikäli velkoja haluaa rajoittaa ulosoton toimia koskemaan pelkästään sellaisen omaisuuden tai tulon ulosottomittaukseen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Tästä prosessista käytetään nimitystä suppea ulosotto. Vaihtoehtoisesti velkoja voi myös hakea erillistä passiivirekisteröintiä. Passiivirekisteröinti tarkoittaa sitä, että saatava siirretään passiiviperintään, mikäli velallisella ei sillä hetkellä ole ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta. Jos velallinen saa yllättävää tuloa (esimerkiksi veronpalautuksia), niin saatavan perintä siirtyy passiiviperinnästä aktiiviseksi. Velkojan tulee myös uudistaa passiivirekisteröinti kahden vuoden välein.

Mitä ovat ulosottovirastot?

Suomessa on yhteensä 22 ulosottopiiriä eli ulosottovirastoa, joilla on yhteensä 66 toimipistettä. Niissä työskentelee ulosottomiehiä eli kihlakunnanvouteja, heitä avustavia kihlakunnanulosottomiehiä, ja kansliahenkilökuntaa. Ahvenanmaalla ulosottomiehestä käytetään nimitystä maakunnanvouti.

Mikä on ulosottokaari?

Ulosottokaari on laki, jonka mukaisesti pakkotäytäntöönpanot Suomessa suoritetaan.

Miten ulosottoprosessi etenee?

Kun ulosottovirasto saa saatavan perittäväkseen, se lähettää asiasta velalliselle vireilletuloilmoituksen ja usein samalla myös maksukehotuksen. Tarkoitus on ensin pyrkiä saamaan saatavalle suoritus vapaaehtoisesti. Tarvittaessa saatavan maksulle voidaan sopia maksuohjelma.

Jos saatavaa ei kyetä maksamaan vapaaehtoisesti, aloitetaan ulosmittaus. Ulosmittausta voidaan suorittaa palkasta, eläkkeestä, veronpalautuksista, elinkeinotulosta tai myymällä velallisen omaisuutta. Velkoja voi ulosottoa hakiessaan rajoittaa ulosoton koskemaan pelkästään palkkatuloja. Tällaista toimea kutsutaan suppeaksi ulosmittaukseksi.

Mikä on ulosoton suojaosuus?

Toimeentuloa varmistamaan ulosmittaamatta jätetään velalliselle aina niin sanottu suojaosuus, jota laskettaessa huomioidaan velallisen elatuksen varassa olevat henkilöt kuten esimerkiksi puoliso ja lapset.

Velalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2020 alusta 22,63 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,12 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.

Miten viivästyskorko käyttäytyy ulosotossa?

Maksamattomalle saatavalle kertyy lain mukaisesti viivästyskorkoa aina siihen asti, kunnes saatava on maksettu. Näin ollen myös ulosotossa perittävänä olevalle saatavalle kertyy viivästyskorkoa. Koron määrään vaikuttaa se, minkälaisesta saatavasta on kyse. Mikäli asiasta on käräjäoikeuden tuomio, kertyy viivästyskorkoa annetun lainvoimaisen tuomion mukaisesti. Mikäli kyse on suoraan ulosottokelpoisen saatavan perinnästä, on viivästyskoron määräytymisen perusteena alkuperäisellä laskulla oleva viivästyskorkoprosentti.

Mitä ovat suoraan ulosottokelpoiset saatavat?

Osa saatavista on lain mukaan suoraan ulosottokelpoisia. Tällaisia saatavia ovat julkiset maksut, kuten esimerkiksi kunnan tai kaupungin laskuttamat maksut terveydenhoitopalveluiden käytöstä.

Suoraan ulosottokelpoisten saatavien osalta ei tarvitse hakea ulosottoperustetta käräjäoikeudesta, vaan niiden osalta perintä voidaan velkojan halutessa siirtää ulosottoviranomaisten hoitoon, ellei vapaaehtoinen perintä tuota haluttua tulosta.

Suoraan ulosottokelpoisten saatavien osalta myös vaadittavien perintäkulujen maksimimäärä eroaa normaaliin saatavaan nähden.

Voiko ulosottossa olevalle saatavalle tehdä maksusuunnitelman?

Velallisen on toisinaan mahdollista sopia ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelmasta ulosottoprosessin aikana. Mikäli maksusuunnitelmassa ei pysytä, aloittaa ulosottomies pakottavat toimet saatavan perinnän osalta.

Mitä on ulosmittaus?

Ulosmittauksella tarkoitetaan sitä, kun ulosotto perii velalliselta velkojan toimeksiannosta avoimen saatavan verran varallisuutta. Ulosmittaus voi kohdistua suoraan tuloihin tai omaisuuteen, joka realisoidaan erillisellä prosessilla rahaksi. Ulosmitattavaan summaan vaikuttaa velallisen kokonaistulot sekä huollettavien määrä.

Mikä on suppea ulosotto?

Suppealla ulosotolla tarkoitetaan ulosottoprossessia, jossa velalliselta voidaan ulosmitata ainoastaan sellaista omaisuutta tai tuloa, jota ei tarvitse erikseen muuttaa rahaksi. Esimerkkejä suppeassa ulosotossa perittävistä tuloista ovat palkkatulot sekä mahdolliset veronpalautukset. Velkojan tulee ulosottovirastolle laatimassaan ulosottohakemuksessa erikseen ilmoittaa haluavansa suppean ulosottoprosessin.

Mikä on ulosottorekisteri?

Ulosottorekisteri on ulosottoviranomaisten käytössä oleva järjestelmä, johon tallennetaan esimerkiksi tiedot ulosoton kohteena olevan henkilön tiedot sekä tehdyt toimenpiteet.

Mitä ulosottomies tekee?

Ulosottomies huolehtii saatavan perinnästä ulosottohakemuksen kirjaamisen jälkeen. Perintäprosessin alkaessa ulosottomies ottaa yhteyttä velalliseen tavallisesti lähettämällä maksukehotuksen, jonka avulla velallisella on mahdollisuus suorittaa saatava vapaaehtoisesti tai vaihtoehtoisesti neuvotella asiaan liittyen maksusuunnitelma ulosottomiehen kanssa. Mikäli vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, ulosottomies aloittaa pakottavat toimet saatavan perinnän osalta.