Ulosottomies

Miten velan saa ulosottomiehen perittäväksi?

Ensin velkojan tulee periä velkaa huomauttamalla velallista saatavan maksusta. Ellei saatavaa huomautuksista huolimatta makseta, tulee saatavista laatia ensin haastehakemus käräjäoikeudelle ja vasta tuomion antamisen jälkeen asia voidaan siirtää ulosottoviraston hoidettavaksi.

Velkomusasian saa ulosottoon vireille laatimalla käräjäoikeuden tuomion mukaisen ulosottohakemuksen kirjallisesti tai sähköisesti velallisen asuin- tai kotipaikan mukaiselle ulosottomiehelle. Velkoja voi tehdä hakemuksen itse tai antaa sen esimerkiksi meidän tehtäväksemme.

Mitä ulosottomiehen toimenkuvaan kuuluu?

Jokaisella ulosottoasialla on oma nimetty ulosottomies, joka hoitaa asiaa. Ulosottomies lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen, joka sisältää yhteydenottokehotuksen, ulosottomiehen yhteystiedot ja tarvittaessa ennakkoilmoituksen tulevasta ulosmittauksesta. Lisäksi velalliselle lähetetään maksukehotus, jonka tarkoituksena on saada velallinen maksamaan saatavat vapaaehtoisesti.

Ulosottomies panee myös täytäntöön käräjäoikeuden vahvistaman vuokralaista koskevan häädön. Vuokralaisen on poistuttava vuokrauskohteesta viimeistään muuttokehotuksella ilmoitettuna muuttopäivänä. Ellei näin ole tapahtunut, tiloista poistetaan niin häädettävä kuin hänen omaisuutensa häädettävän eli vuokralaisen omalla kustannuksella. Ulosottomies ottaa omaisuudesta talteen omaisuuden, jolla katsotaan olevan ulosmittausarvoa.

Mitä ulosottomies tekee, jos velkaa ei makseta?

Ellei velallinen maksa velkaansa vapaaehtoisesti, ulosottomies voi ulosmitata saatavia velallisen palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta. Velallisen tuloista voidaan ulosmitata yleensä kolmannes, jolloin velalliselle jätetään suojaosuus omaa ja perheensä toimeentuloa varten. Ulosottomies lähettää esimerkiksi velallisen työnantajalle maksukiellon, joka on sitova määräys palkanmaksajalle siitä, kuinka paljon velallisen palkasta tulee tilittää ulosottoon.

Ulosmittaus voidaan tehdä myös velallisen omaisuudesta. Silloin velalliselle tehdään ulosottoselvitys, jossa velallisen on annettava tiedot sekä nykyisestä että aiemmin omistamastaan omaisuudesta. Ulosottomiehellä on oikeus avauttaa lukkoja ja ovia, mennä asuinhuoneistoihin ja säilytystiloihin etsiessään ulosottokelpoista omaisuutta. Tarvittaessa ulosottomies voi pyytää myös poliisilta virka-apua toimissaan.

Ulosottomies myy velallisen omaisuuttaa tavallisesti nettihuutokaupalla ja kohteen tiedot julkaistaan ulosottoviraston verkkosivuilla. Omaisuuden myynnistä saadut varat käytetään velallisen velkojen maksuun.

Millaista omaisuutta ei ulosmitata?

Yleisestä käsityksestä poiketen ulosottomies ei ulosmittaa tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia esineitä, kuten televisiota. Sen sijaan ulosmitattavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi pankkitalletukset, käteinen raha, ajoneuvot ja arvopaperit.

Ulosmitattavan kiinteän ja irtaimen omaisuuden tulee olla velallisen omaisuutta, jotta ulosottomies voi kohdistaa siihen ulosmittauksen. Ulkopuolisin silmin velallisella voi siis olla paljon omaisuutta, joka ei kuitenkaan tosi asiassa ole hänen itsensä omistamaa, eikä siten ulosottomiehen ulottuvilla.

Velkoja voi halutessaan pyytää suppeaa ulosmittausta, jolloin mitään velallisen kiinteää omaisuuttaa (esimerkiksi kiinteistöt ja ajoneuvot) ei lähdetä muuttamaan rahaksi.